Vehmaan kunta teettää uuden historiateoksen, joka syntyy turkulaisen Sigillum Oy:n (aiemman osuuskunnan) työnä. Uusi teos käsittelee Vehmaan historiaa esihistoriasta nykypäivään. Mukana on monia SIgillumin osakkaita, joilla on niin arkeologian kuin historiankin asiantuntemusta. Asiasta on uutisoinut mm. Turun Sanomat.

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/840254/Omat+koirat+purivat+Turun+yliopistoa

Lehdistöhistorian iltapäivä

Helsinki, Ludviginkatu 2
25.4.2016 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Päivälehden arkiston uusittuihin tiloihin sekä lähdeaineistoihin
tutustumisen lisksi ohjelmaan sisältyy kolme esitelmää. 

Professori Seppo Zetterberg: Päivälehdehdestä, sen tekijöistä ja vähän
lukijoistakin sekä digitoiduista sanomalehtiaineistoista Suomessa ja Virossa.

Toimittaja Antti Blåfield: Lehdistöhistorian lähteistä tutkimustoiminnassa.

Toimittaja Arto Astikainen: Päivälehden arkiston haastatteluprojekti.

TUTKIMATONTA, SALAISTA, UUTTA?

Toimittajaseminaari Kansallisarkistossa maanantaina 7.3.2016 klo 11.30-15.30

OHJELMA 

Kansallisarkiston päärakennuksen luento­sali (Rauhankatu 17, Helsinki)

Klo 11.30-11.40           Seminaarin avaus, Tilaushistoriakeskuksen varapuheenjohtaja Pauli Arola

11.40-13.00                  Julkisuuden henkilöiden arkistot kiinnostavat

Paikallishistorian kysymyksiä on vuodesta 1973 alkaen puitu myös pohjoismaisissa konferensseissa. Uusin kokoontuminen, Nordic Local History Symposium, järjestettiin Århusin yliopistolla 4.-6.11.2015. Aiheena oli tällä kertaa 1900-luvun pohjoismainen hyvinvointikaupunki. 

Satakunnan historiasta on toistaiseksi kirjoittamatta aikakausi 1550-1750, mutta nyt päästään selville tämänkin ajanjakson vaiheista. Tutkijat FT Ulla Koskinen ja FT Tiina Miettinen Tampereen yliopistosta ovat jo aikaisemmin tutkineet Satakunnan historian myöhempiä vuosisatoja. Aikakausi kattaa siis jakson, jonka aikana Ruotsi nousi suurvallaksi ja toisaalta menetti valta-asemansa. Satakunnan vaiheita tarkastellaan osana valtakunnan historiaa.

Etelä-Karjalan maakuntahallitus on näyttänyt vihreää valoa Etelä-Karjalan maakuntahistorian kirjoittamiselle. Kaksiosainen teos valmistuu vuoteen 2019 mennessä. Hanke nostaa esiin uusia, kiinnostavia tutkimustuloksia ja näkökulmia, ja uutta kerrottavaa löytyy niin esihistorialliselta ajalta kuin historiallisiltakin vuosisadoilta. Mukana on eturivin nuoria ja varttuneita arkeologian ja historian tutkijoita.

Viime viikolla Århusissa järjestettiin 13. pohjoismainen paikallishistorian seminaari. Eräs huikeimpia esiteltyjä paikallishistorian hankkeita oli norjalainen wikialusta, lokalhistoriewiki.no, joka on Wikipedian tapaan hyvin avoin, mutta jota kuitenkin asiantuntijat päätoimittavat Wikipediaa keskitetymmin ja jossa myös alkuperäisaineistot ja -tutkimus saavat sijansa (muutenhan paikallishistoriasta pääsisi mukaan kovin vähän).

"Miksi teet paikallishistoriaa?" kysyi kollega jokin aika sitten. Ensimmäinen ajatukseni oli: "Miksi ei?" Suomessa paikallishistoriat ovat usein myös oikeasti tieteellisiä tutkimuksia. Toki ne vaativat moniottelijan elkeitä, koska minkä tahansa paikkakunnan historia on laaja ja lavea aihe, jossa riittää loputtomasti pohdittavaa ja setvittävää. Yhdessä jos toisessa paikallishistorian esipuheessa voikin lukea vähintään kätketyn huomion siitä, että aiheen pituus ja leveys yllätti sekä tekijät että teettäjät.

Paikallishistoria.fi on nyt myös tavoitettavissa facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/paikallishistoria

Facebook-sivun ja paikallishistoria-sivun välistä toiminnallisuutta lisätään pikku hiljaa osana paikallishistoria-sivuston uudistusta.