paikallishistoria

Paikallishistoria.fi -sivuja uudistetaan huhti-toukokuussa 2017. Lisäämme tietoa Tilaushistoriakeskuksesta ja lisäksi tarjoamme uutta tietoa ruotsiksi ja englanniksi. Sivustolle on myös lisätty facebook-sivujen syöte.

Hyvinkään seudun historiaa viimeistelevä dos. Anu Lahtinen kommentoi paikallishistorian tekemisen erityispiirteitä ja kokemuksia Kaisa Kyläkosken blogihaastattelussa. Lahtinen kuvaa muun muassa lähteiden kirjoa ja yhteistyön merkitystä paikallishistorian kirjoittamisessa.

Paikallishistorian kysymyksiä on vuodesta 1973 alkaen puitu myös pohjoismaisissa konferensseissa. Uusin kokoontuminen, Nordic Local History Symposium, järjestettiin Århusin yliopistolla 4.-6.11.2015. Aiheena oli tällä kertaa 1900-luvun pohjoismainen hyvinvointikaupunki. 

Satakunnan historiasta on toistaiseksi kirjoittamatta aikakausi 1550-1750, mutta nyt päästään selville tämänkin ajanjakson vaiheista. Tutkijat FT Ulla Koskinen ja FT Tiina Miettinen Tampereen yliopistosta ovat jo aikaisemmin tutkineet Satakunnan historian myöhempiä vuosisatoja. Aikakausi kattaa siis jakson, jonka aikana Ruotsi nousi suurvallaksi ja toisaalta menetti valta-asemansa. Satakunnan vaiheita tarkastellaan osana valtakunnan historiaa.

"Miksi teet paikallishistoriaa?" kysyi kollega jokin aika sitten. Ensimmäinen ajatukseni oli: "Miksi ei?" Suomessa paikallishistoriat ovat usein myös oikeasti tieteellisiä tutkimuksia. Toki ne vaativat moniottelijan elkeitä, koska minkä tahansa paikkakunnan historia on laaja ja lavea aihe, jossa riittää loputtomasti pohdittavaa ja setvittävää. Yhdessä jos toisessa paikallishistorian esipuheessa voikin lukea vähintään kätketyn huomion siitä, että aiheen pituus ja leveys yllätti sekä tekijät että teettäjät.