Elimäki

Elimäki (Elimä)



on entinen kunta ja nykyinen seurakunta kaakkoisessa Suomessa, Kymenlaakson maakunnan keskiosassa. Tunnetuksi Elimäki on tullut varsinkin lukuisista kartanoistaan.

Elimäen kunta lakkautettiin vuoden 2009 alussa, jolloin siitä tuli Anjalankosken, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan tavoin osa yhdeksi suurkunnaksi muodostettua Kouvolan kaupunkia. Ennen lakkauttamista sen rajanaapureina olivat pohjoisessa Iitti, Kuusankoski, Kouvola ja Valkeala, idässä Anjalankoski (v:een 1975 Anjala), etelässä Ruotsinpyhtää ja lännessä Lapinjärvi. Ajan myötä pienempiä aluesiirtoja tehtiin naapuripitäjien kesken. Esimerkiksi 1937 siirrettiin Oivonojan ja Kukonojan alue Iitistä Elimäkeen.

Elimäki katsottiin Ruotsiin kuuluviin alueisiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Ensimmäisen kerran paikkakunta mainitaan 16.7.1452 Elimäen, Artjärven ja Lapinjärven Pukaron kylän välisessä rajakatselmustuomiossa. Vuosina 1743–1812 Elimäki oli rajapitäjä Ruotsin ja Venäjän välisen rajan kulkiessa Kymijoessa. Koko Elimäen alue kuului Ruotsiin.

Elimäki oli emäseurakuntansa Pyhtään kappeliseurakunta vuodesta 1571, ja saattoi olla jo sitä ennen rukoushuonekunta. Oli kirkkoherrakuntana 1639–1660, jonka jälkeen Pyhtään anneksi- eli apuseurakunta. Uudelleen kirkkoherrakuntana vuodesta 1743 Pyhtään jouduttua suurimmalta osalta Venäjän yhteyteen, kunnes siirrettiin 1748 Loviisan kappeliksi. Elimäen itäiset kylät irtosivat 1789 Anjalan kappeliksi. Elimäki itsenäistyi Pyhtäästä kirkkoherrakunnaksi senaatin päätöksellä 1863, ja ero tapahtui käytännössä 1865.

Elimäki kuului vuoteen 1723 asti Viipurin hiippakuntaan (joka yhdistettynä Turun hiippakuntaan 1578–1618), Porvoon hiippakuntaan 1723–1897, Savonlinnan hiippakuntaan vuodesta 1897 ja Viipurin hiippakuntaan 1924–1945. Vuodesta 1945 lähtien Elimäki on kuulunut Mikkelin hiippakuntaan ja Kouvolan rovastikuntaan. Seurakunnallisesta epäitsenäisyydestä huolimatta Elimäki tunnetaan hallintopitäjänä ja käräjäkuntana vuodesta 1455 ja ensimmäinen maininta omasta nimismiehestä on vuodelta 1472. Kunnallishallinto alkoi 1868.

Elimäki kuului alkuaan Hämeenlinnan linnalääniin, vuosina 1530–1536 ja uudelleen 1548–1553 Hollolan kihlakunnan muodostamaan voutikuntaan, 1553–1556 Porvoon voutikuntaan, 1556–1634 Kymenkartanon lääniin, 1635–1723 Viipurin ja Savonlinnan lääniin, 1723–1832 Kymenkartanon lääniin, 1832–1949 Uudenmaan lääniin, 1949–1997 Kymen lääniin ja 1998–2009 Etelä-Suomen lääniin. Kihlakuntana oli Kymenkartanon lääni 1635–1722, Kymi 1723–1808, Hollolan ylinen 1809–1832, Pernaja 1832–1948 ja Kouvola vuodesta 1949 vuoden 2007 loppuun, jonka jälkeen kihlakuntajärjestelmä lakkautettiin.

Oikeushallinnollisessa tuomiokuntajaossa Elimäki lukeutui 1623–1650 Porvooseen, 1650 – 1680 Kymenkartanoon, 1680–1743 Kymenkartanoon ja Lappeeseen, 1743–1750 Kymenkartanoon, 1750–1807 Porvooseen ja Kymenkartanoon, 1807–1873 Kymeen Uudenmaan lääniä ja vuodesta 1874–1993 Iitin tuomiokuntaan, 1993–2000 Iitin käräjäoikeuteen, 2000–2009 Kouvolan käräjäoikeuteen ja v:sta 2010 Kymenlaakson käräjäoikeuteen. Lisäksi Elimäki kuului Etelä-Suomen laamannikuntaan, 1578–1776 Karjalan laamannikuntaan, 1776–1843 Kymin laamannikuntaan ja 1844–1868 Uudenmaan ja Hämeen laamannikuntaan.

Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Mustila-Peippolaan 1864, mutta kansakoululaitosta edelsi lyhyitä katkoja lukuun ottamatta vuodesta 1769 toiminut kiertävä pitäjänkoulu.

Maakirjakylät (ja niiden osakyliä*)

Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Kesola, Moisio (Naaraoja*), Mustila (Metsäuoti/Mettuoli*, Mommola*), Nappa (alk. Rahikkalaa), Peippola (Haapala*, Teuroinen*), Rahikkala (Jokela*), Ratula (Vilkkilä*), Raussila (Takamaa*), Teutkoski (eli Koskisto), Villikkala (Pitkäsilta*), Vilppula (Koria*), Värälä.

Kari-Matti Piilahti



Kirjallisuutta

Oksanen, Eeva-Liisa, Elimäen historia. Elimäen kunta. Anson Oy 1985.
Valtionarkiston yleisluettelo I. Helsinki 1956.
Suomen tilastollinen vuosikirja 1912.
Pinta-alat kunnittain 1.1.2008. Maanmittauslaitos. http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/pinta_alat_kunnittai...

Tilastotietoja

Pinta-ala

1910    369,5 km2 (maapinta-ala)
2008    391,74 km2, josta maata 387,47 km2 ja vesistöjä 4,27km2 

Asukasluku

1560    1 700**
1600    1 500**
1644       772*
1663       705*
1694    1 227*
1697    1 414*
1712       848*
1722       747*
1750    3 616 (ml. Anjala)
1775    5 193 (ml. Anjala)
1785    5 597 (ml. Anjala)
1790    3 899
1800    4 529
1820    4 583
1840    4 758
1860    4 691

Lähde: Henkikirjat; Diplomatarium Fennicum
*henkikirjaväestö (15 – 63 –vuotiaat) **arvio

Share