Jaala
on seurakunta ja entinen kunta kaakkoisessa Suomessa, Kymenlaakson maakunnan pohjoisosassa. Vuoden 1880 alusta itsenäisenä toiminut Jaalan kunta lakkautettiin vuoden 2009 alussa, jolloin siitä tuli Anjalankosken, Elimäen Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan tavoin osa yhdeksi suurkunnaksi muodostettua Kouvolan kaupunkia. Ennen lakkauttamista sen rajanaapureina olivat pohjoisessa Heinola ja Mäntyharju, lännessä ja etelässä Iitti sekä kaakossa Kuusankoski ja idässä Valkeala. Vuoden 2010 alussa entisestä Jaalasta liitettiin Iittiin pieni Haukkalan kylä.
Jaala katsottiin Ruotsiin kuuluviin alueisiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Ensimmäinen Jaalaa koskeva asiakirjamaininta taentuu tuomiokirjaotteeseen vuodelta 1408. Tuolloin mainitaan Erävesalan (nyk. Vesalan) ja Huhdasjärven Jaalan kylästä erottanut Niskasaari. Vuosina 1743–1812 Jaala oli rajaseutua Ruotsin ja Venäjän välisen rajan kulkiessa Kymijoessa. Koko Jaalan alue kuului Ruotsiin.
Alkuaan Iittiin kirkollisesti kuulunut Jaala sai kappeliseurakunnan oikeudet 1810, ja erotettiin kirkkoherrakunnaksi 1873, mutta käytännössä jako toteutui vasta kirkon valmistuttua 1878. Ensimmäinen kirkkoherra saatiin vasta 1905. Seurakunnallisia erohankkeita oli esiintynyt aiemminkin. Iitin papisto piti jumalanpalveluksia nähtävästi 1500-luvun lopulta alkaen joka kolmas sunnuntai Huhdasjärvellä ja Jaalassa. Vuonna 1748 piispantarkastuksen yhteydessä viritelty Vesikansan (eli Jaalan alueen sekä Iitin Vuolenkosken ja Koskenniskan kylien) kappelihanke kaatui taloudellisiin vaikeuksiin ja erimielisyyksiin. Jaala kuului Porvoon hiippakuntaan 1878–1897, Savonlinnan hiippakuntaan vuodesta 1897 ja Viipurin hiippakuntaan 1924–1945. Vuodesta 1945 lähtien Jaala on kuulunut Mikkelin hiippakuntaan ja Kouvolan rovastikuntaan.
Kunnallishallinto alkoi 1879. Ennen Iitin erkaantumista omaksi nimismiespiirikseen 1832 Jaala oli paikallishallinnollinen tilkkutäkki. Sen 15 kylästä neljä kuului kokonaisuudessaan Hollolaan, kolme Uuteenkylään, kaksi Lammiin ja yksi Asikkalaan lopun viiden jakautuessa kahteen tai kolmeen hallintopitäjään. Aivan 1600-luvun alussa Jaalan kylä jakautui Uudenkylän Ruuhijärven neljänneksen, Tennilän Tennilän neljänneksen ja Lammin Kataloisten neljänneksen kesken. Hartolan kyläläisiä kirjattiin Uudenkylän Sääskjärven ja Asikkalan Urajärven neljänneksiin. Hallinnollinen pirstaleisuus juontui keskiajalle, jolloin pitäjä- ja neljänneskuntakohtainen eräomistus paloitteli alueen moniin osiin. Iitin tavoin Jaalan alue kuului keskiajalta lähtien Hollolan kihlakuntaan ja Hämeenlinnan linnalääniin. Hallintojaon muutoksessa 1634 siitä tuli osa Uudenmaan ja Hämeen lääniä kihlakunnan ollessa edelleen Hollola (ylinen ja alinen Hollolan kihlakunta). Vuodesta 1723 se kuului Kymenkartanon lääniin, 1832–1949 Uudenmaan lääniin, 1949–1997 Kymen lääniin ja 1998–2009 Etelä-Suomen lääniin.
Oikeushallinnollisessa tuomiokuntajaossa Jaalan seutu (myöh Jaalan kunta) lukeutui 1623–1658 Hollolaan, 1658–1750 Hollolaan ja Porvooseen, 1750–1783 uudelleen Hollolan ja 1783–1832 Hollolaan Kymenkartanon lääniä, 1832–1993 Iitin tuomiokuntaan, 1993–2000 Iitin käräjäoikeuteen ja 2000–2008 Kouvolan käräjäoikeuteen.
Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Jaalan kirkonkylään 1887.
Kylät (ja osakyliä*)
Ansalahti, Haapalahti, Hartola, Honnila, Huhdasjärvi, Jaala (Kyrönkylä*, Palojärvi*, Puolakka*, Pyörylä*, Siikava*, Verla*), Karijärvi, Kimola, Leppäniemi (vuoteen 1861 Iitin alueella, sitten Mäntyharjua), Paljakka, Parikka,Ruokoniemi, Salonsaari, Siikakoski, Taipale, Uimila, Vesala (eli Erävesala).
Kari-Matti Piilahti
Kirjallisuutta
Aimo Halila, Iitin historia. Iitin kunta. Helsinki 1939.
Esko Salminen, Jaalan historia. Jaalan historia. Vesikansan vaiheet muinaisista ajoista 2000-luvulle. Jaalan kunta. Jyväskylä 2004.
Suomen tilastollinen vuosikirja 1912.
Pinta-alat kunnittain 1.1.2008. Maanmittauslaitos. http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/pinta_alat_kunnittai...
Tilastotietoja
Pinta-ala
1910 360,7 km² (maapinta-ala)
2008 563,54 km², josta 432,71 km² oli maata ja 130,83 km² vesistöjä
Asukasluku
1654 167* 390**
1694 231* 540**
1706 117* 300**
1880 2 758
1900 3 366
1920 3 523
1940 3 194
1960 3 512
1980 2 094
2000 1 974
2008 1 848
*henkikirjaväkiluku **arvio
Lähde: Henkikirjat 1654, 1694, 1706.
